2026.3.30 Poliisi epäilee alaikäisen puukottaneen toista Helsingin Arabianrannassa
Poliisi on ottanut kiinni 16-vuotiaan pojan epäiltynä tapon yrityksestä. Puukotuksen uhri on 17-vuotias poika.
Poliisi on ottanut tänään maanantaina kiinni 16-vuotiaan pojan epäiltynä puukotuksesta Helsingin Arabianrannassa.
Poliisi sai väkivaltarikokseen liittyvän tehtävän tänään puoli kolmen aikaan iltapäivällä Hermannin rantatien raitiovaunupysäkille. Poliisin mukaan 17-vuotiasta poikaa oli puukotettu.
Poliisi kertoo, että 16-vuotiasta poikaa epäillään alustavasti tapon yrityksestä. Rikosnimike voi muuttua esitutkinnan aikana.
Puukotuksen uhri kuljetettiin sairaalaan hoitoon. Sivullisille ei ole poliisin mukaan aiheutunut tilanteessa vaaraa.
Poliisi kertoo tiedottavansa asiasta lisää aikaisintaan tiistaina.

Torsten Muurimäen surma Laihialla on eräs selvittämättömistä pohjalaisista henkirikoksista. Niko Jutila nostaa sen merkilliset käänteet lakeuksien henkirikoshistoriaa käsittelevään kirjaansa.
Laihian Yrjäälän kylällä sattui marraskuussa 1934 rikos, josta kyläläisillä riitti puhuttavaa vuosikausiksi.
Laihialainen sairaanhoitaja Fanny Lakso sai yöllä puhelinsoiton. Häntä pyydettiin tulemaan kiireen vilkkaa Muurimäen talolle.
x1200
2026.3.27 Päivi Räsänen järkyttyi kiihottamistuomiosta – syyttäjä: Hyvä, että ratkaisu saatiin
Korkein oikeus tuomitsi Räsäsen sakkoihin homoseksuaalien solvaamisesta. Räsänen sanoo harkitsevansa valitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Korkein oikeus on tuominnut kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Oikeus katsoo, että Räsänen on solvannut homoseksuaaleja ryhmänä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Räsänen sanoi torstaiaamuna heti tuoreeltaan tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa, että korkeimman oikeuden päätös oli hänelle järkytys. Hän ei ole mielestään syyllistynyt mihinkään lainvastaisen.
–Olin varautunut aivan toisenlaiseen päätökseen ja siksi minulla ei ole tilaisuuteen edes puhetta tehtynä, Räsänen sanoi.
Räsänen kertoi, että hän joutuu ottamaan aikalisän päätöksen ja sen perustelujen läpikäymiseen. Hän sanoi kuitenkin harkitsevansa vakavasti valituksen tekemistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Korkeimman oikeuden (KKO) tuomio tuli Räsäsen vuonna 2004 kirjoittamasta pamfletista Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen.
KKO katsoo, että Räsänen syyllistyi kiihottamiseen kun hän julkaisi pamfletin uudelleen omalla Facebook-sivullaan vuonna 2019.
KKO toteaa, että Räsänen oli kirjoituksessaan muun ohella todennut homoseksuaalisuuden olevan psykoseksuaalisen kehityksen häiriö ja luonnehtinut homoseksuaalisuutta seksuaaliseksi poikkeavuudeksi.
Räsänen ei koe tarvetta anteeksipyyntöön
Räsänen ei koe, että hänellä olisi anteeksipyydettävää. Hänen mielestään on edelleen laillista ja uskonnonvapauden mukaista sanoa, että samaa sukupuolta olevien suhteet ovat syntiä.
–En ajattele, että se olisi solvaus tai loukkaus ketään kohtaan, vaan Raamatun opetus, Räsänen sanoi.
Räsästä vastaan nostettuja syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on puitu kolmessa eri oikeusasteessa neljä vuotta. Aiemmin käräjäoikeus ja hovioikeus olivat hylänneet syytteet.
Räsänen vetosi torstaina siihen, että hän on sanonut kaikissa oikeusasteissa vuoden 2004 kirjoituksessa olevan vanhentunutta tekstiä. Räsäsen mukaan psykoseksuaalisesta kehityshäiriöstä puhuttiin, kun hän opiskeli lääketiedettä.
Räsänen ei kiistä sitä, etteikö tieteellinen tutkimus voisi viedä asioita eteenpäin. Hän väitti, että oikeus olisi nyt julistamassa vanhoja tekstejä kielletyiksi.
Räsänen sanoi olevansa huolestunut sananvapauden tilasta. Hänen mielestään oikeuden päätös aiheuttaa itsesensuurin mielialaa.
Syyttäjä: Äänestyspäätös kertoo asian vaikeudesta
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto kommentoi tuomiota Ylelle torstaina aamupäivällä.
–Olen kovin tyytyväinen siihen, että korkein oikeus otti kiihottamisrikoskokonaisuuden päätettäväkseen.
–Meillä ei tämänkaltaista kiihottamisrikokseen liittyvää ennakkopäätöstä ole aiemmin.
Kuinka merkittävä ennakkoratkaisu on?
–Se on merkityksellinen, koska korkein oikeus kävi seikkaperäisesti läpi perusoikeuspunnintaa.
–Toisessa vaakakupissa oli Päivi Räsäsen sanan- ja uskonnonvapausasiat. Toisessa vaakakupissa oli se, että meille kaikille kuuluu ihmisarvo, yhdenvertaisuus syrjimättömyys.
Korkeimman oikeuden tuomio on 3–2-äänestysratkaisu. Mikä merkitys sillä on?
–Äänestyksessä vähemmistöön jääneet olisivat hylänneet syytteet. Pakko myöntää, että myös vähemmistön kanta oli asianmukaisesti perusteltu.
–Äänestyspäätös kertoo siitä, miten vaikeita nämä asiat ovat. Kun ollaan sananvapauden käytön uloimmilla rajoilla, nämä ovat vaikeita asioita meille kaikille.
Räsänen tuomittiin 20 päiväsakkoon. Oliko rangaistus lievä?
–Tuomio on lievä. Korkein oikeus myös totesi, että tämä on lievä teko. Tämä ei ole perinteinen uhoava kiihottamisrikos, jossa esimerkiksi yllytetään väkivaltaan, tai että siinä olisi vihapuhetta.
–Korkein oikeus on ottanut huomioon myös sen, että prosessi on ollut pitkä. Korkeimmassa oikeudessakin asia oli vireillä 2 vuotta 2 kuukautta.
KD:n puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kommentoi tuomiota viestipalvelu X:ssä. Essayah pitää KKO:n tuomiota on hyvin ongelmallisena sanan- ja uskonnonvapauden näkökulmasta.
2026.3.27 HS: 19-vuotias nainen tuomittiin heitteillepanosta – synnytti vauvan vessassa Lohjalla
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi vauvan Lohjalla vessassaan synnyttäneen 19-vuotiaan naisen heitteillepanosta, kertoo Helsingin Sanomat. Oikeus julisti tuomion salissa perjantaina.
Syytteen mukaan nainen oli noin 30. raskausviikolla, kun hän otti lääkkeitä, jotka on tarkoitettu raskauden keskeyttämiseen sen alkuvaiheessa. Tämän seurauksena nainen synnytti keskosvauvan lokakuussa kotona vessassa. Naisen avomies hälytti apua, mutta vauva kuoli.
Oikeuden mukaan keskeinen ratkaistava kysymys oli se, kuinka tietoinen nainen oli raskauden kestosta ottaessaan raskaudenkeskeytyslääkkeen. Oikeus katsoo, että naisen on täytynyt pitää todennäköisenä, että raskaus ei ole ollut enää aivan alkuvaiheessa, HS kertoo.
Toisekseen oikeus arvioi naisen toimintaa elävänä syntyneen vauvan syntymän jälkeen. Oikeuden mukaan kyse oli heitteillepanosta, koska nainen jätti vauvan ilman tämän tarvitsemaa hoitoa.
HS:n mukaan oikeus katsoi, ettei kyse ollut tahallisesta henkirikoksesta, koska asiassa ei ollut riittävää varmuutta siitä, että vauva olisi jäänyt henkiin naisen toimiessa toisin. Oikeus katsoi, että vapaudenmenetysaika riittää rangaistukseksi. Nainen oli tutkintavankeudessa viisi kuukautta.
Naista syytettiin alkujaan vauvan murhasta. Nainen kiisti syytteen.
2026.3.27 Loukkaavia videoita netissä levittäneen eläkeläismiehen esittämät syytteet kaatuivat käräjillä – maksettavaa kertyi yli 40 000 euroa
Iäkäs varpaisjärveläismies syytti Lions-klubin jäseniä väärästä ilmiannosta. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet ja tuomitsi miehen jälleen kunnianloukkauksesta.
Pohjois-Savon käräjäoikeus on hylännyt varpaisjärveläisen 78-vuotiaan miehen esittämät syytteet väärästä ilmiannosta, joka liittyi miehen saamaan kunnianloukkaustuomioon toukokuussa 2022. Mies oli vaatinut seitsemälle Varpaisjärven Lions -klubin jäsenelle rangaistusta siitä, että he olisivat esittäneet hänestä perättömiä lausumia tuomioistuimessa aiemmassa kunnianloukkaustapauksessa.

Varkaat veivät Kultatähdestä koruja ja muuta omaisuutta 343 000 euron arvosta.
Pohjanmaan poliisi on edistynyt Hyllykallion Prismassa sijaitsevan Kultatähden törkeän varkauden tutkinnassa. Poliisi esitti keskiviikkona 38-vuotiasta ulkomaalaista miestä vangittavaksi poissaolevana.
Vangitsemiskäsittely alkoi aamuyhdeksältä Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus vangitsi miehen poissaolevana todennäköisin syin rikoksesta epäiltynä.
2026.3.4 Luumäellä puolisonsa surmannut ja ruumiin kätkenyt mies tuomittiin liki 11 vuodeksi vankeuteen
Etelä-karjalan käräjäoikeus tuomitsi Vitaly Kelkan liki 11 vuodeksi vankeuteen puolisonsa taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Anu Kiljunen
Oikeuden mukaan naisen ruumiissa olleet vammat puhuvat sen puolesta, että mies on kohdistanut häneen väkivaltaa.

Tapahtumat saivat alkunsa Härmän häjy -ravintolasta, jossa osapuolet olivat viettämässä iltaa.
Puukko heilui ja nyrkit puhuivat Seinäjoen yössä viime syyskuussa. Neljän henkilön kahakka johti useisiin rikossyytteisiin, joista vakavin on tapon yritys.
2026.1.29 Jere Karalahtea syytetään kokaiinin ja amfetamiinin levittämisestä – aikoi maksaa huumevelat nyrkkeilyottelun tuloilla
Karalahti kiistää levittäneensä huumeita, mutta myöntää niiden hankkimisen omaan käyttöön. Entinen jääkiekkoilija on yksi jutun 17 syytetystä.

x1200
Helsingin käräjäoikeudessa alkoi torstaina oikeudenkäynti laajassa huumejutussa, jossa yksi syytetyistä on entinen ammattijääkiekkoilija Jere Karalahti.
Viisikymppistä Karalahtea syytetään kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta sekä yhdestä perusmuotoisesta huumausainerikoksesta. Syytteiden mukaan epäillyt rikokset tapahtuivat heinäkuun ja syyskuun 2025 välillä Helsingissä.
Syyttäjän mukaan Karalahti hankki ja levitti 300 grammaa kokaiinia sekä kilon amfetamiinia. Rikoshyöty oli syyttäjän mukaan useita kymmeniätuhansia euroja.
Karalahti myöntää ostaneensa 80 grammaa kokaiinia ja 300 grammaa amfetamiinia omaan käyttöön, mutta kiistää niiden levittämisen.
Helsingin poliisi tutki loppukesän ja syksyn aikana ryhmää, jonka jäsenten epäiltiin vastaanottavan, säilyttävän ja levittävän huumausaineita. Esitutkinnan aikana takavarikoitiin yhteensä noin 15 kiloa amfetamiinia.
Kaikkiaan jutussa on syytettynä erinäisistä rikoksista 17 ihmistä. Jutulle on varattu kymmenisen käsittelypäivää maaliskuun puolelle asti.
“Kamppaillut päihteiden kanssa”
Karalahden asianajajan Mikko Ruuttusen mukaan Karalahti ei kuulu mihinkään organisaatioon tai liigaan, vaan on päihteiden käyttäjä.
–Karalahti on kamppaillut päihteiden ja huumausaineiden kanssa ihan nuoruudesta saakka, Ruuttunen sanoi käräjäoikeudessa.
Ruuttusen mukaan Karalahti tuntee yhden jutun pääsyytetyistä muun elämän aiempien yhteyksien kautta, mutta ei ketään muita syytettyjä.
Hänen mukaansa Karalahti ei ole ryhtynyt huumausaineiden levittäjäksi.
–Karalahti ei ole välittänyt huumeita grammaa kenellekään, Ruuttunen sanoi.
Oikeudessa syyttäjä esitteli todisteena muun muassa Karalahden huumeostoista sivuja muistikirjasta, jota yksi pääsyytetyistä oli pitänyt muun muassa kokaiinin myynnistä.
Maksettavaa yli 27000 euroa
Karalahti jäi ostamastaan kokaiinista ja amfetamiinista Ruuttusen mukaan velkaa yhteensä reilut 17000 euroa. Ruuttusen mukaan neuvotteluita maksamisesta ja velan korosta käytiin pääsyytettyjen kanssa Helsingissä muun muassa Oulunkylän K-Raudalla ja Metsälän Nesteellä. Koroksi sovittiin 10000 euroa, Ruuttunen sanoi.
Ruuttusen mukaan velkajärjestelyille ei olisi ollut tarvetta, jos Karalahti olisi myynyt huumeita.
Karalahden ajatuksena oli maksaa velka ja korot syyskuun lopulla järjestetyn nyrkkeilyottelun tuloilla. Karalahti otteli tuolloin entistä kehonrakentajaa Matias Niemeä vastaan. Karalahti otettiin kiinni kaksi päivää ottelun jälkeen.
Oikeudessa todisteina käytetyissä viesteissä Karalahti sanoo, että hänellä on ottelua varten sponsoreita ja hän saa ottelusta “massia” satojatuhansia euroja.
Ruuttusen mukaan Karalahti haluaa ehdottomasti tulla kuulluksi oikeudessa. Karalahtea kuullaan helmikuun alkupuolella.
Karalahti ei päätekijöitä
Erikoissyyttäjä Jouni Peräinen ei vielä ensimmäisen istuntopäivän päätteeksi halunnut ottaa kantaa rangaistusvaatimuksiin.
–Hän ei ole päätekijöitä tässä, Peräinen sanoi Karalahdesta.
Oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä ei esitetty vielä todisteita siitä, että Karalahti olisi levittänyt huumeita. Syyte levittämisestä perustuu Peräisen mukaan kanssavastaajien kertomuksiin.
Karalahdella aiempia huumetuomioita
Karalahti on aiemmin tuomittu huumeisiin liittyvistä rikoksista. Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet vuonna 2009 ehdolliseen vankeuteen huumekaupan rahoittamisesta.
Oikeuden mukaan Karalahti rahoitti vuonna 2007 amfetamiinin hankintaa Virosta 10000 eurolla ja syyllistyi avunantoon törkeään huumausainerikokseen. Laajassa amfetamiinijutussa tuomittiin Karalahden lisäksi lukuisia muitakin ihmisiä.
Karalahti kiisti sekä käräjillä että hovioikeudessa syyllisyytensä. Hän sanoi kuitanneensa vain juhlimisesta syntyneitä velkoja ystävälleen.
Vuonna 2008 Helsingin käräjäoikeus puolestaan tuomitsi Karalahden sakkorangaistukseen huumausaineen käyttörikoksesta. Jutussa oli kyse valokuvasta, jossa hänellä oli vaalea nokare sieraimessa. Käräjäoikeus katsoi, että aine oli kokaiinia.
Karalahti kiisti käyttäneensä huumeita.
Syyttäjä vaati Karalahdelle vähintään vuoden ehdollista vankeutta törkeästä huumausainerikoksesta, koska kuvassa näkyi pussi, jossa syyttäjän mielestä oli vähintään 30 grammaa kokaiinia. Oikeus katsoi, että pussissa oli todennäköisesti kokaiinia mainittu määrä, mutta näyttöä ei sen mukaan kuitenkaan ollut siitä, että pussi olisi ollut edes osittain Karalahden.
Karalahti edusti Suomea useissa jääkiekon arvokilpailuissa ja saavutti kolme MM-hopeaa ja yhden MM-pronssin. Hänet valittiin kahdesti MM-kilpailujen tähdistökentälliseen. Karalahti lopetti pelaajauransa 2016.
2026.1.13 Salaliittoteorioita netissä jakaneelle kolmikolle luetaan vakavat syytteet – oikeudenkäynti tunnelisotavideoista alkaa
Veljeksiä syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja toisen puolisoa avunannosta tekoon. He ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään oikeudenkäynti niin kutsutussa tunnelisotajutussa. Kahta miestä syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Lisäksi yhtä naista vastaan on nostettu syyte avunannosta tekoon.
Syytetyt ovat siviilihenkilöitä, jotka ovat jakaneet salaliittoteorioita sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi eräällä Youtubessa julkaistulla videolla he kertovat “maailmanlaajuisesta tunnelisodasta” ja kertovat selvittäneensä sen takia Helsingin tunneleita. Useilla videoilla puhutaan myös muun muassa Suomen sotilaskohteiden lähistöllä olevista tunneleista.
Syyttäjän mukaan kolmikon epäillään hankkineen ja julkistaneen tietoverkoissa tietoja tuhansien Suomen maanpuolustuksen ja turvallisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tarkoista sijainneista ja muista ominaisuuksista. Syyttäjän mukaan tiedot ovat olleet sellaisia, että niiden paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen turvallisuudelle ja maanpuolustukselle.
Motiivi hämärän peitossa
Keskusrikospoliisi on aiemmin kertonut, että epäiltyjen rikosten tekoaika on vuodet 2021–23.
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu rikoslaissa maanpetosrikoksiin. Siitä tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.
Syyttäjän mukaan syytettyjen yleisesti saataville laittama tietomassa on ollut “valtava”. Selkeää motiivia ei tullut esille.
–Epäiltyjen kertomana on jotain asioita esitetty — herää tietysti kysymyksiä, että mikä motiivi voi olla. En usko pelkkään ajattelemattomuuteen ja typeryyteen, koska tässä on kuitenkin tehty laajamittaista työtä näiden tietojen kokoamiseksi, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoi STT:lle marraskuussa 2024 syytteiden nostamisen jälkeen.
Käräjäoikeuden käsittely on suurimmalta osalta salattu. Tänään aamupäivällä julkisessa osiossa kuullaan osapuolten asiaesittelyt.
Olivat ehdolla eduskuntaan
Kaksi syytetyistä oli vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kristallipuolueen ehdokkaina ja yksi Valta kuuluu kansalle (VKK) -puolueen ehdokkaana. Mikko Antero Vapa, 46, ja Anne Maria Vapa (ent. Oikarinen), 39, olivat ehdolla kristallipuolueesta Oulun vaalipiirissä.
Heistä Mikko Vapa sai runsaat 200 ääntä ja Anne Vapa runsaat sata. Marko Heikki Vapa, 46, sai VKK:n ehdokkaana Lapin vaalipiirissä myös runsaat sata ääntä. Vapat ovat veljeksiä, ja Anne Vapa on Mikko Vapan puoliso.
STT julkaisee epäiltyjen nimet poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyn aikana, koska heitä on epäilty maanpetosrikoksiin rikoslaissa kuuluvasta teosta sinä aikana, kun he olivat ehdolla eduskuntavaaleissa.
Vapan veljekset ovat olleet ehdolla eduskuntaan myös kahdesti aiemmin. Vuonna 2015 he yrittivät eduskuntaan itsenäisyyspuolueen riveistä ja vuonna 2019 seitsemän tähden liikkeen ehdokkaina.

发表回复