^{Finland! 2026} Lasten verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta yleistyy, Keskusrikospoliisi tutkii 18-vuotiaan opiskelijan katoamista – viimeisin varma havainto toukokuulta, ”Медсестра-отравительница” жестоко убивавшая стариков в четвертый раз просит о помиловании – провела в тюрьме уже 17 лет, Anneli Auer vaatii yli miljoonan kärsimyskorvauksia – oikeusoppineen mielestä linjassa Ulvilan murhan korvauksiin, Suomen suurin salametsästysvyyhti palaa oikeuteen – nyt kyse on ennen kaikkea seurauksista, Kehonrakentajan tappotuomio säilyi ennallaan, Kaleva: Poliisi tutkii Oulun pyöräpuukotuksia rikossarjana – viharikosmotiivi tutkinnan ytimessä, Poliisi julkaisi videon Oulun pyöräilevästä puukottajasta, Kaksosveljesten tunnelisotaoikeudenkäynti jatkuu käräjäoikeuden kellarissa – kuukausia viranomaisilta kadoksissa ollut syytetty saatiin oikeuden eteen, Poliisi epäilee alaikäisen puukottaneen toista Helsingin Arabianrannassa, Päivi Räsänen järkyttyi kiihottamistuomiosta – syyttäjä: Hyvä, että ratkaisu saatiin, Loukkaavia videoita netissä levittäneen eläkeläismiehen esittämät syytteet kaatuivat käräjillä – maksettavaa kertyi yli 40 000 euroa, Torsten Muurimäki 14 surmattiin vuonna 1934 – Vauraan pohjalaistalon pojan outo kuolema on yhä mysteeri, Poliisi pääsi Kultatähden varkaiden jäljille – Puolet saaliista on saatu takaisin, Raju kahakka tallentui valvontakameroille – Tapon yrityksestä syytetyn naisen kertomus muuttui täysin, Jere Karalahtea syytetään kokaiinin ja amfetamiinin levittämisestä – aikoi maksaa huumevelat nyrkkeilyottelun tuloilla, Salaliittoteorioita netissä jakaneelle kolmikolle luetaan vakavat syytteet – oikeudenkäynti tunnelisotavideoista alkaa, Luumäellä puolisonsa surmannut ja ruumiin kätkenyt mies tuomittiin liki 11 vuodeksi vankeuteen, HS: 19-vuotias nainen tuomittiin heitteillepanosta – synnytti vauvan vessassa Lohjalla

2026.7.7 Lasten verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta yleistyy
Verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta on yhä tavanomaisempaa ja kohdistuu yhä nuorempiin lapsiin. Poliisin tilastojen mukaan suurin osa tänä vuonna poliisin tietoon tulleista seksuaalisista kajoamista lapseen on tapahtunut tai tapahtumainkulku on alkanut internetissä.
Samoin verkossa on tapahtunut suurin osa poliisin tietoon tänä vuonna tulleista tapauksista, joissa epäillään korvauksen tarjoamista nuorelle seksuaalista tekoa vastaan. Myös poliisin tietoon tullut lapsiin kohdistunut seksuaalirikollisuus ylipäänsä on lisääntynyt. Vuonna 2023 poliisin tietoon tuli 801 lapseen kohdistuvaa seksuaalista kajoamista, kun vuonna 2025 tapauksia tuli poliisin tietoon jo 1 517.
Tuoreen Suojellaan lapsia ry:n kyselytutkimuksen mukaan verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta tyypillisesti alkaa teon kohteen ollessa noin kymmenen vuoden iässä. Pelastakaa lapset ry:n kyselytutkimuksen mukaan 11–17 -vuotiaista vastaajista useampi kuin joka neljäs oli saanut seksiviestin ja 15 prosenttia oli itse lähettänyt sellaisen viimeisimmän vuoden aikana. Joka kolmas lapsi kertoi saaneensa somessa tai netissä yhteydenoton aikuiselta tai vähintään viittä vuotta vanhemmalta henkilöltä. Kuitenkaan aikuisella ei ole mitään perusteltua syytä olla suoraan yhteydessä hänelle tuntemattomaan lapseen tai nuoreen sosiaalisessa mediassa tai verkossa. Aikuiselta yhteydenoton saaneista lapsista kaksi kolmasosaa oli kokenut yhteydenoton johdosta seksuaaliväkivaltaa.
Vastuu seksuaaliväkivallasta on aina yksinomaan seksuaaliväkivallan tekijällä. Verkkovälitteisessä väkivallassa on kuitenkin piirteitä, joista vanhempien on syytä olla tietoisia ja myös kertoa lapselle ikätasoisesti. Sopiva ajankohta turvallisen netin käytön opastamiseen on viimeistään silloin, kun lapsi saa itsenäisesti käyttää älylaitteita.
–Lapsen kanssa on tärkeää keskustella verkon nurjista puolista: aivan kuten verkon ulkopuolellakin, verkossa on ihmisiä, jotka haluavat satuttaa toisia tai käyttää heitä omiin tarkoituksiinsa. Lisäksi on hyvä käsitellä lasten kanssa sitä, mihin verkkoon julkaistu sisältö voi päätyä ja miksi kaikkiin ystäväpyyntöihin tai yhteydenottoihin ei tarvitse vastata, neuvoo ylikomisario Saara Asmundela Poliisihallituksesta tiedotteessa.
Hyvä nyrkkisääntö on ”kerran netissä, aina netissä”. Jos sosiaaliseen mediaan tai internetiin laittaa jotain sisältöä, menettää samalla mahdollisuuden hallita sitä, miten sisältöä myöhemmin mahdollisesti käsitellään ja jaetaan. Lapsia seksuaalisesti esittävää materiaalia luodaan yhä enemmän tekoälyllä. Kuvia verkkoon julkaisevat lapset itse, mutta myös heidän vanhempansa.
–Lapsia seksuaalisesti esittävää materiaalia luodaan yhä enemmän tekoälyllä ja niissä hyödynnetään netissä saatavilla olevia ei-seksuaalisia kuvia lapsista ja nuorista. Lasten vanhempien on syytä ymmärtää nämä riskit. Kannattaa siis harkita lataako lainkaan kuvia verkkoon ja jos lataa niin millaisia kuvia, neuvoo Asmundela.
Lapsia ja nuoria houkutellaan lähettämään seksuaalisia kuvia itsestään myös tekeytymällä heidän ikätovereikseen. Ensin tekijä saattaa pyrkiä luomaan lapsessa luottamusta ja sitten hiljalleen alkaa tuoda keskusteluun seksuaalista sisältöä, kunnes sellainen ikään kuin normalisoituu osaksi viestintää. Pyyntö seksuaalisesta kuvasta ja videosta saatetaan myös naamioida haasteen muotoon. Kun lapsi lopulta lähettää itsestään seksuaalisen kuvan tai videon, saattaa alkaa kiristys: jos lapsi ei lähetä rahaa tai lisää kuvia, tekijä uhkaa jakaa lapsen lähettämän tiedoston kaikille lapsen kontakteille. Myös lapsen itsestään tai lähipiiristään somessa julkaisemia tietoja saatetaan käyttää kiristyksessä.
Verkkovälitteisen seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuu lapsia kaikista eri sukupuolista, mutta erityisen paljon tyttöjä. Yhä yleisempi verkkovälitteisen väkivallan muoto eli lapsiin kohdistuva taloudellinen seksuaalinen kiristäminen kuitenkin kohdistuu lähes yksinomaan poikiin.
Kiristystilanteessa tai ylipäänsä kuvia tai videoita lähetettyään lapsi tyypillisesti ei uskalla kertoa tapahtuneesta kenellekään kokemansa häpeän ja syyllisyyden vuoksi. Poliisin tietoon tulee vain murto-osa lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Lapset kertoivat harvoin seksuaaliväkivallan kokemuksistaan kenellekään, etenkään aikuisille tai viranomaisille. Erityisen huolestuttavaa on se, että kyselytutkimuksissa vastaajista suuri osa kertoo, ettei verkossa tapahtunut seksuaaliväkivalta tuntunut heistä vakavalta. Lapset eivät joko tunnista tapahtunutta rikokseksi tai seksuaaliväkivalta verkossa on heille jo arkipäiväistä. Näin ei pitäisi olla.
Verkkovälitteisellä seksuaaliväkivallalla voi kuitenkin olla vakavia seurauksia. Tutkimusten mukaan verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta on yhtä lailla haitallista kuin fyysisesti samassa tilassa toteutettu. Verkkovälitteistä seksuaaliväkivaltaa kokeneet raportoivat ja heillä on havaittu muun muassa häpeän, syyllisyyden ja pelon kokemuksia, traumaperäisiä stressioireita, riskikäyttäytymistä, itsetunto-ongelmia, ahdistusta, paniikkikohtauksia, masennusta, ongelmia sosiaalisissa suhteissa sekä vaikeuksia seksuaalisuuden alueella. Tietoisuus siitä, että itseä esittävät seksuaaliset kuvat voivat levitä verkossa, voi olla traumatisoivaa. Myös verkkovälitteisen seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneet lapset tarvitsevat riittävää ja oikea-aikaista tukea kokemuksen käsittelyyn. Psyykkisen tuen avulla seksuaaliväkivallasta on kuitenkin mahdollista selviytyä ja toipua.
Lapsilla on oikeus saada tietoa siitä, mikä on heidän rajojaan rikkovaa toimintaa. Heille on tärkeää kertoa, että heillä on verkossakin oikeus olla vastaamatta vieraiden yhteydenottoihin, lähtemättä haasteisiin ja tekemättä mitään, mikä heistä tuntuu epämukavalta tai väärältä. Lisäksi lapsen vanhempien kannattaa jo etukäteen sopia lapsen kanssa toimintamalli tilanteisiin, joissa lapsen mieltä painaa jokin asia, mutta puheeksi ottaminen vanhemman kanssa tuntuu vaikealta. Lasta voi painaa myös jokin hänen kaverilleen tapahtunut asia, sillä jos lapsi jollekin kertoo kokemastaan seksuaaliväkivallasta, hän tekee sen tutkimusten perusteella useimmiten kaverilleen.
Vanhempana kannattaa olla kiinnostunut lasten digilaitteiden käytöstä ja keskustella siitä yhdessä heidän kanssaan. Oiva keino auttaa lasta on esimerkiksi antaa hänelle pino tarralappuja ja sopia hänen kanssaan, että jos hänellä on jokin mieltä painava asia, jota on vaikea ottaa puheeksi, tarralapun voi laittaa vaikkapa jääkaapin oveen. Se on merkki sinulle siitä, että sinun kannattaa varautua keskusteluun ja luoda sille turvallinen tila.
Opasta lapsia ja nuoria digilaitteiden turvalliseen käyttöön heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Kyberturvallisuuskeskus on koonnut ja luonut tietoturvaan liittyviä materiaaleja lapsille, vanhemmille ja kasvattajille.
Järjestä lapsille ja nuorille digilaitteisiin liittymätöntä, mielekästä tekemistä. Yhdessä tekeminen luo tervettä ja turvallista yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sosiaalisen median, pelien ja sovellusten ikärajoja tulee noudattaa.
Perheessä voidaan sopia, etteivät lapset vie puhelimia suljettujen ovien taakse makuuhuoneisiin tai wc-tiloihin. Koko perheen puhelimet voi myös jättää yöksi tauolle esimerkiksi keittiöön tai olohuoneeseen. Suojellaan lapsia ry ja DNA ovat kehittäneet tätä varten Puhelinparkin (Puhelinparkki).
Hyödynnä oman teleoperaattorisi teknisiä ratkaisuja ikätasoisen sisällön suodattamiseksi lapsille. Niillä voit esimerkiksi asettaa aikarajoja netinkäytölle, estää haitallisia sisältöjä näkymästä lapselle ja vaikuttaa siihen, mitä sovelluksia lapsi voi käyttää.
Kerro lapsellesi suostumuksesta ja sen merkityksestä ihmissuhteissa. Suostumuksesta kysyminen on hyvä tehdä normaaliksi osaksi vuorovaikutusta ja lapsia sekä nuoria kannattaa opastaa siihen, miten suostumusta voi kysyä toiselta.

—

2026.7.7 Poliisi julkaisi videon Oulun pyöräilevästä puukottajasta
Oulun poliisilaitos julkaisi videon pyöräilevästä puukottajaepäillystä, jota ei ole vielä saatu kiinni.
Puukottajaa epäillään viidestä väkivaltatapauksesta ulkomaalaistaustaisia kohtaan Oulussa.
Rikosylikomisario Petri Savela pyytää edelleen vihjeitä arviolta 20–35-vuotiaan epäillyn tunnistamiseksi.
Oulussa liikkunut mahdollinen sarjapuukottaja ei ole vieläkään jäänyt kiinni, ja nyt poliisi pyytää uusia vihjeitä hänen henkilöllisyydestään.
Poliisi julkaisi tiistaina videon polkupyörällä liikkuvasta miehestä, jonka epäillään puukottaneen ulkomaalaistaustaista miestä 26. kesäkuuta Oulun Kaukovainiossa. Tekijää epäillään tapon yrityksestä.
Tapaus muistuttaa neljää muuta tapausta, joissa polkupyörällä liikkuneen miehen epäillään tehneen väkivaltaa ulkomaalaistaustaiselle jalankulkijalle Oulussa. Poliisi tutkii tapauksia yhdessä.
Tähän mennessä poliisi ei ole onnistunut tunnistamaan epäiltyä puukottajaa niin, että hänet olisi voitu ottaa kiinni.
”Poliisi on saanut paljon vinkkejä ja vihjeitä, joita tutkimme paraikaa”, kertoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Petri Savela Oulun poliisilaitokselta.
Hänen mukaansa läpimurtovinkin puuttuminen on melko poikkeuksellista, kun tapauksia on useita ja vihjeitä on tullut runsaasti. Hän painottaa, että kaikki tiedot voivat olla tutkinnan kannalta merkityksellisiä.
Videon tarkoitus on pitää tapausta esillä julkisuudessa ja poikia uusia vihjeitä, Savela kertoo. Hän pitää täysin mahdollisena, että joku epäillyn tunteva henkilö ei ole vielä tullut tietoiseksi Kaukovainion tapauksesta.
Videossa näkyvä epäillyn käyttämä polkupyörä on niin sanottu mummopyörä. Poliisi kertoo lisäksi, että epäilty varoi polkiessaan vasenta jalkaansa.
Epäillyllä oli myös yllään kauluspaita ja Suomen armeijan harmaata kenttälakkia muistuttava lippalakki.
”Epäilty on arviolta 20–35-vuotias. Hän näyttäisi mieheltä”, Savela arvioi.
Vihjeet ja havainnot pyydetään ilmoittamaan poliisille osoitteeseen vihjeet.oulu@poliisi.fi, puhelimitse numeroon 0295 416 194 tai Whatsapp-viestillä numeroon 050 305 0132.

2026.6.29 Kaleva: Poliisi tutkii Oulun pyöräpuukotuksia rikossarjana – viharikosmotiivi tutkinnan ytimessä
Oulun poliisi tutkii kaupungissa viime kuukausina sattuneita puukotustapauksia rikossarjana, kertoo Kaleva. Poliisi selvittää nyt, ovatko jotkin niistä tai ne kaikki viharikoksia.
Oulussa on tapahtunut hieman yli vuoden aikana useita väkivallantekoja, joissa pyöräilijä on kohdistanut ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin väkivaltaa. Viimeisin sattui viime perjantaina, kun polkupyörällä liikkunut mies puukotti ulkomaalaistaustaista miestä Kaukovainion kaupunginosassa.
Viitteitä viharikoksesta
Poliisi tarkoittaa viharikoksella tekoa, jonka taustalla on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin edustamaa kansanryhmää kohtaan.
–Tapauksessa on viitteitä tällaisesta (motiivista), kertoo rikosylikomisario Petri Savela Kalevalle.
Perjantain puukotuksessa tekijä pakeni paikalta kevyen liikenteen väylää pitkin Kaukovainion suuntaan. Tekoa tutkitaan nyt tapon yrityksenä.
Kaukovainion puukotus on neljäs Oulussa tänä vuonna tehdyistä väkivallanteoista, joissa pyöräilijän uhri on ulkomaalaistaustainen. Kolme tapauksista on puukotuksia.
Runsaasti kansalaishavaintoja
Oulun poliisi tiedotti maanantaina, että se on tutkinut puukotusta aktiivisesti yli viikonlopun ja tutkinta jatkuu edelleen tiiviinä. Tutkintaa on tehty poliisin omilla menetelmillä sekä runsaasti tulleita kansalaishavaintoja tarkastamalla.
Merkittävä piirre epäillyssä tekijässä on, että tämä liikkui huomiota herättävällä tavalla vasenta jalkaansa varoen niin sanotulla mummopyörällä. Epäillyllä oli tekoaikaan yllään lippalakki ja kauluspaita.
Poliisi korjaa myös käsitystä siitä, että epäilty olisi iäkkäämpi mies. Osallisten mukaan kyseessä on ollut nuorempi mies, noin 20–35-vuotias.
Poliisi pyytää lisäksi, että Kaukovainion alueen taloyhtiöt ja yritykset tarkastaisivat mahdolliset valvontakameroiden nauhoitteensa viime perjantailta ennen ja jälkeen kello 19.50.
Kaikki tiedot epäillyn henkilöllisyydestä ja liikkeistä pyydetään ilmoittamaan joko sähköpostitse vihjeet.oulu@poliisi.fi, puhelimitse 0295416194 tai Whatsapp-viestitse 0503050132.

—

2026.7.6 Kehonrakentajan tappotuomio säilyi ennallaan
Hovioikeus piti kehonrakentajana tunnetun miehen tappotuomion ennallaan.
Tuomittu ampui 34-vuotiaan miehen Helsingin Puotilassa marraskuussa 2022 velkariidan vuoksi.
Mies sai 10,5 vuotta vankeutta taposta ja ampuma-aserikoksesta.
Kehonrakentajana tunnetuksi tulleen Jari Kalervo Veijolan, 58, tuomio pysyi voimassa hovioikeudessa.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen vuonna 2023 kymmenen ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen taposta ja ampuma-aserikoksesta. Lisäksi Veijola menetti vänrikin sotilasarvonsa.
Uhrin läheinen valitti tuomiosta hovioikeuteen ja vaati, että tekijä tuomitaan murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Myös syyttäjä haki alun perin käräjäoikeudessa tuomiota nimenomaan murhasta.
Helsingin hovioikeus päätyi heinäkuussa antamassaan tuomiossa samaan lopputulokseen kuin käräjäoikeus. Sen mielestä kyseessä oli tappo eikä murha.
Henkirikos tapahtui Helsingissä Puotilan venesatamassa marraskuussa 2022. Uhri oli 34-vuotias mies.
Veriteon taustalla oli riita vanhasta velasta. Veijola koki joutuneensa kiristyksen kohteeksi.
Uhri ja toinen mies olivat alkaneet kuukausia ennen ampumista kiristää Veijolaa maksamaan heille rahaa. Kiristys oli keskusrikospoliisin tiedossa.
Miehillä oli kytköksiä alamaailmaan, ja he olivat saaneet aiemmin tuomioita väkivaltarikoksista.
Tuomittu kertoi pelänneensä oman henkensä ja perheensä puolesta.
Miehet saapuivat venesatamaan omilla autoillaan. Veijolalla oli mukanaan käsiase, hänen oman kertomuksensa mukaan turvana.
Miehet ehtivät vaihtaa muutaman sanan, kunnes Veijola laukaisi aseensa.
Hänen mukaansa uhri oli hyökkäämässä häntä kohti ja hän laukaisi aseen itsepuolustuksena.
Hovioikeuden mukaan tuomittu ampui uhrin vakaasti harkiten. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei teko kuitenkaan ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Oikeus ei pitänyt ampumista hätävarjelutoimena, mutta sen mielestä taustalla vaikutti vakava stressitila.

2026.7.6 Keskusrikospoliisi tutkii 18-vuotiaan opiskelijan katoamista – viimeisin varma havainto toukokuulta
Keskusrikospoliisi tutkii Lahdessa opiskelevan 18-vuotiaan Intian kansalaisen katoamista. Viimeisin varma havainto hänestä tehtiin toukokuun alussa.
Poliisin tietojen mukaan opiskelija matkusti Z-junalla Lahdesta Helsinkiin tiistaina 5. toukokuuta iltaviiden aikoihin.
Viimeisin varma havainto nuoresta tehtiin iltakahdeksan aikaan Kruunuvuorenrannassa sijaitsevassa K-kaupassa. Tämän jälkeen hänen liikkeistään ei ole poliisilla tietoa.
Kadonnut oli pukeutunut tummiin vaatteisiin ja vaaleisiin jalkineisiin. Hänellä oli selässään reppu, jonka ulkopuolelle oli kiinnitetty paksut käsineet. Mies on tummahiuksinen ja -partainen ja käyttää silmälaseja.
Asian tutkinta on siirtynyt Hämeen poliisilaitokselta Keskusrikospoliisille.
Keskusrikospoliisi pyytää mahdollisia tietoja tai havaintoja kadonneesta vihjepuhelimeen numeroon 0295 418 622 tai sähköpostitse osoitteeseen rikosvihje.krp@poliisi.fi.

2026.5.17 Suomen suurin salametsästysvyyhti palaa oikeuteen – nyt kyse on ennen kaikkea seurauksista
Syyttäjä hakee hovioikeudesta muutosta etenkin metsästyskieltoihin. Savukukon käsittelyssä ratkaistaan, jäävätkö Lapinlahden salametsästysvyyhdin seuraukset käräjäoikeuden tuomion varaan vai koveneeko viesti hovissa.

2026.3.30 Poliisi epäilee alaikäisen puukottaneen toista Helsingin Arabianrannassa
Poliisi on ottanut kiinni 16-vuotiaan pojan epäiltynä tapon yrityksestä. Puukotuksen uhri on 17-vuotias poika.
Poliisi on ottanut tänään maanantaina kiinni 16-vuotiaan pojan epäiltynä puukotuksesta Helsingin Arabianrannassa.
Poliisi sai väkivaltarikokseen liittyvän tehtävän tänään puoli kolmen aikaan iltapäivällä Hermannin rantatien raitiovaunupysäkille. Poliisin mukaan 17-vuotiasta poikaa oli puukotettu.
Poliisi kertoo, että 16-vuotiasta poikaa epäillään alustavasti tapon yrityksestä. Rikosnimike voi muuttua esitutkinnan aikana.
Puukotuksen uhri kuljetettiin sairaalaan hoitoon. Sivullisille ei ole poliisin mukaan aiheutunut tilanteessa vaaraa.
Poliisi kertoo tiedottavansa asiasta lisää aikaisintaan tiistaina.

2026.3.27 Päivi Räsänen järkyttyi kiihottamistuomiosta – syyttäjä: Hyvä, että ratkaisu saatiin

Korkein oikeus tuomitsi Räsäsen sakkoihin homoseksuaalien solvaamisesta. Räsänen sanoo harkitsevansa valitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Korkein oikeus on tuominnut kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Oikeus katsoo, että Räsänen on solvannut homoseksuaaleja ryhmänä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Räsänen sanoi torstaiaamuna heti tuoreeltaan tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa, että korkeimman oikeuden päätös oli hänelle järkytys. Hän ei ole mielestään syyllistynyt mihinkään lainvastaisen.

–Olin varautunut aivan toisenlaiseen päätökseen ja siksi minulla ei ole tilaisuuteen edes puhetta tehtynä, Räsänen sanoi.

Räsänen kertoi, että hän joutuu ottamaan aikalisän päätöksen ja sen perustelujen läpikäymiseen. Hän sanoi kuitenkin harkitsevansa vakavasti valituksen tekemistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Korkeimman oikeuden (KKO) tuomio tuli Räsäsen vuonna 2004 kirjoittamasta pamfletista Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen.

KKO katsoo, että Räsänen syyllistyi kiihottamiseen kun hän julkaisi pamfletin uudelleen omalla Facebook-sivullaan vuonna 2019.

KKO toteaa, että Räsänen oli kirjoituksessaan muun ohella todennut homoseksuaalisuuden olevan psykoseksuaalisen kehityksen häiriö ja luonnehtinut homoseksuaalisuutta seksuaaliseksi poikkeavuudeksi.

Räsänen ei koe tarvetta anteeksipyyntöön
Räsänen ei koe, että hänellä olisi anteeksipyydettävää. Hänen mielestään on edelleen laillista ja uskonnonvapauden mukaista sanoa, että samaa sukupuolta olevien suhteet ovat syntiä.

–En ajattele, että se olisi solvaus tai loukkaus ketään kohtaan, vaan Raamatun opetus, Räsänen sanoi.

Räsästä vastaan nostettuja syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on puitu kolmessa eri oikeusasteessa neljä vuotta. Aiemmin käräjäoikeus ja hovioikeus olivat hylänneet syytteet.

Räsänen vetosi torstaina siihen, että hän on sanonut kaikissa oikeusasteissa vuoden 2004 kirjoituksessa olevan vanhentunutta tekstiä. Räsäsen mukaan psykoseksuaalisesta kehityshäiriöstä puhuttiin, kun hän opiskeli lääketiedettä.

Räsänen ei kiistä sitä, etteikö tieteellinen tutkimus voisi viedä asioita eteenpäin. Hän väitti, että oikeus olisi nyt julistamassa vanhoja tekstejä kielletyiksi.

Räsänen sanoi olevansa huolestunut sananvapauden tilasta. Hänen mielestään oikeuden päätös aiheuttaa itsesensuurin mielialaa.

Syyttäjä: Äänestyspäätös kertoo asian vaikeudesta
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto kommentoi tuomiota Ylelle torstaina aamupäivällä.

–Olen kovin tyytyväinen siihen, että korkein oikeus otti kiihottamisrikoskokonaisuuden päätettäväkseen.

–Meillä ei tämänkaltaista kiihottamisrikokseen liittyvää ennakkopäätöstä ole aiemmin.

Kuinka merkittävä ennakkoratkaisu on?

–Se on merkityksellinen, koska korkein oikeus kävi seikkaperäisesti läpi perusoikeuspunnintaa.

–Toisessa vaakakupissa oli Päivi Räsäsen sanan- ja uskonnonvapausasiat. Toisessa vaakakupissa oli se, että meille kaikille kuuluu ihmisarvo, yhdenvertaisuus syrjimättömyys.

Korkeimman oikeuden tuomio on 3–2-äänestysratkaisu. Mikä merkitys sillä on?

–Äänestyksessä vähemmistöön jääneet olisivat hylänneet syytteet. Pakko myöntää, että myös vähemmistön kanta oli asianmukaisesti perusteltu.

–Äänestyspäätös kertoo siitä, miten vaikeita nämä asiat ovat. Kun ollaan sananvapauden käytön uloimmilla rajoilla, nämä ovat vaikeita asioita meille kaikille.

Räsänen tuomittiin 20 päiväsakkoon. Oliko rangaistus lievä?

–Tuomio on lievä. Korkein oikeus myös totesi, että tämä on lievä teko. Tämä ei ole perinteinen uhoava kiihottamisrikos, jossa esimerkiksi yllytetään väkivaltaan, tai että siinä olisi vihapuhetta.

–Korkein oikeus on ottanut huomioon myös sen, että prosessi on ollut pitkä. Korkeimmassa oikeudessakin asia oli vireillä 2 vuotta 2 kuukautta.

KD:n puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kommentoi tuomiota viestipalvelu X:ssä. Essayah pitää KKO:n tuomiota on hyvin ongelmallisena sanan- ja uskonnonvapauden näkökulmasta.

2026.3.27 HS: 19-vuotias nainen tuomittiin heitteillepanosta – synnytti vauvan vessassa Lohjalla
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi vauvan Lohjalla vessassaan synnyttäneen 19-vuotiaan naisen heitteillepanosta, kertoo Helsingin Sanomat. Oikeus julisti tuomion salissa perjantaina.
Syytteen mukaan nainen oli noin 30. raskausviikolla, kun hän otti lääkkeitä, jotka on tarkoitettu raskauden keskeyttämiseen sen alkuvaiheessa. Tämän seurauksena nainen synnytti keskosvauvan lokakuussa kotona vessassa. Naisen avomies hälytti apua, mutta vauva kuoli.
Oikeuden mukaan keskeinen ratkaistava kysymys oli se, kuinka tietoinen nainen oli raskauden kestosta ottaessaan raskaudenkeskeytyslääkkeen. Oikeus katsoo, että naisen on täytynyt pitää todennäköisenä, että raskaus ei ole ollut enää aivan alkuvaiheessa, HS kertoo.
Toisekseen oikeus arvioi naisen toimintaa elävänä syntyneen vauvan syntymän jälkeen. Oikeuden mukaan kyse oli heitteillepanosta, koska nainen jätti vauvan ilman tämän tarvitsemaa hoitoa.
HS:n mukaan oikeus katsoi, ettei kyse ollut tahallisesta henkirikoksesta, koska asiassa ei ollut riittävää varmuutta siitä, että vauva olisi jäänyt henkiin naisen toimiessa toisin. Oikeus katsoi, että vapaudenmenetysaika riittää rangaistukseksi. Nainen oli tutkintavankeudessa viisi kuukautta.
Naista syytettiin alkujaan vauvan murhasta. Nainen kiisti syytteen.

2026.3.27 Loukkaavia videoita netissä levittäneen eläkeläismiehen esittämät syytteet kaatuivat käräjillä – maksettavaa kertyi yli 40 000 euroa
Iäkäs varpaisjärveläismies syytti Lions-klubin jäseniä väärästä ilmiannosta. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet ja tuomitsi miehen jälleen kunnianloukkauksesta.
Pohjois-Savon käräjäoikeus on hylännyt varpaisjärveläisen 78-vuotiaan miehen esittämät syytteet väärästä ilmiannosta, joka liittyi miehen saamaan kunnianloukkaustuomioon toukokuussa 2022. Mies oli vaatinut seitsemälle Varpaisjärven Lions -klubin jäsenelle rangaistusta siitä, että he olisivat esittäneet hänestä perättömiä lausumia tuomioistuimessa aiemmassa kunnianloukkaustapauksessa.

2026.3.4 Luumäellä puolisonsa surmannut ja ruumiin kätkenyt mies tuomittiin liki 11 vuodeksi vankeuteen
Etelä-karjalan käräjäoikeus tuomitsi Vitaly Kelkan liki 11 vuodeksi vankeuteen puolisonsa taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Anu Kiljunen
Oikeuden mukaan naisen ruumiissa olleet vammat puhuvat sen puolesta, että mies on kohdistanut häneen väkivaltaa.

2026.1.29 Jere Karalahtea syytetään kokaiinin ja amfetamiinin levittämisestä – aikoi maksaa huumevelat nyrkkeilyottelun tuloilla

Karalahti kiistää levittäneensä huumeita, mutta myöntää niiden hankkimisen omaan käyttöön. Entinen jääkiekkoilija on yksi jutun 17 syytetystä.

Helsingin käräjäoikeudessa alkoi torstaina oikeudenkäynti laajassa huumejutussa, jossa yksi syytetyistä on entinen ammattijääkiekkoilija Jere Karalahti.

Viisikymppistä Karalahtea syytetään kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta sekä yhdestä perusmuotoisesta huumausainerikoksesta. Syytteiden mukaan epäillyt rikokset tapahtuivat heinäkuun ja syyskuun 2025 välillä Helsingissä.

Syyttäjän mukaan Karalahti hankki ja levitti 300 grammaa kokaiinia sekä kilon amfetamiinia. Rikoshyöty oli syyttäjän mukaan useita kymmeniätuhansia euroja.

Karalahti myöntää ostaneensa 80 grammaa kokaiinia ja 300 grammaa amfetamiinia omaan käyttöön, mutta kiistää niiden levittämisen.

Helsingin poliisi tutki loppukesän ja syksyn aikana ryhmää, jonka jäsenten epäiltiin vastaanottavan, säilyttävän ja levittävän huumausaineita. Esitutkinnan aikana takavarikoitiin yhteensä noin 15 kiloa amfetamiinia.

Kaikkiaan jutussa on syytettynä erinäisistä rikoksista 17 ihmistä. Jutulle on varattu kymmenisen käsittelypäivää maaliskuun puolelle asti.

“Kamppaillut päihteiden kanssa”
Karalahden asianajajan Mikko Ruuttusen mukaan Karalahti ei kuulu mihinkään organisaatioon tai liigaan, vaan on päihteiden käyttäjä.

–Karalahti on kamppaillut päihteiden ja huumausaineiden kanssa ihan nuoruudesta saakka, Ruuttunen sanoi käräjäoikeudessa.

Ruuttusen mukaan Karalahti tuntee yhden jutun pääsyytetyistä muun elämän aiempien yhteyksien kautta, mutta ei ketään muita syytettyjä.

Hänen mukaansa Karalahti ei ole ryhtynyt huumausaineiden levittäjäksi.

–Karalahti ei ole välittänyt huumeita grammaa kenellekään, Ruuttunen sanoi.

Oikeudessa syyttäjä esitteli todisteena muun muassa Karalahden huumeostoista sivuja muistikirjasta, jota yksi pääsyytetyistä oli pitänyt muun muassa kokaiinin myynnistä.

Maksettavaa yli 27000 euroa
Karalahti jäi ostamastaan kokaiinista ja amfetamiinista Ruuttusen mukaan velkaa yhteensä reilut 17000 euroa. Ruuttusen mukaan neuvotteluita maksamisesta ja velan korosta käytiin pääsyytettyjen kanssa Helsingissä muun muassa Oulunkylän K-Raudalla ja Metsälän Nesteellä. Koroksi sovittiin 10000 euroa, Ruuttunen sanoi.

Ruuttusen mukaan velkajärjestelyille ei olisi ollut tarvetta, jos Karalahti olisi myynyt huumeita.

Karalahden ajatuksena oli maksaa velka ja korot syyskuun lopulla järjestetyn nyrkkeilyottelun tuloilla. Karalahti otteli tuolloin entistä kehonrakentajaa Matias Niemeä vastaan. Karalahti otettiin kiinni kaksi päivää ottelun jälkeen.

Oikeudessa todisteina käytetyissä viesteissä Karalahti sanoo, että hänellä on ottelua varten sponsoreita ja hän saa ottelusta “massia” satojatuhansia euroja.

Ruuttusen mukaan Karalahti haluaa ehdottomasti tulla kuulluksi oikeudessa. Karalahtea kuullaan helmikuun alkupuolella.

Karalahti ei päätekijöitä
Erikoissyyttäjä Jouni Peräinen ei vielä ensimmäisen istuntopäivän päätteeksi halunnut ottaa kantaa rangaistusvaatimuksiin.

–Hän ei ole päätekijöitä tässä, Peräinen sanoi Karalahdesta.

Oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä ei esitetty vielä todisteita siitä, että Karalahti olisi levittänyt huumeita. Syyte levittämisestä perustuu Peräisen mukaan kanssavastaajien kertomuksiin.

Karalahdella aiempia huumetuomioita
Karalahti on aiemmin tuomittu huumeisiin liittyvistä rikoksista. Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet vuonna 2009 ehdolliseen vankeuteen huumekaupan rahoittamisesta.

Oikeuden mukaan Karalahti rahoitti vuonna 2007 amfetamiinin hankintaa Virosta 10000 eurolla ja syyllistyi avunantoon törkeään huumausainerikokseen. Laajassa amfetamiinijutussa tuomittiin Karalahden lisäksi lukuisia muitakin ihmisiä.

Karalahti kiisti sekä käräjillä että hovioikeudessa syyllisyytensä. Hän sanoi kuitanneensa vain juhlimisesta syntyneitä velkoja ystävälleen.

Vuonna 2008 Helsingin käräjäoikeus puolestaan tuomitsi Karalahden sakkorangaistukseen huumausaineen käyttörikoksesta. Jutussa oli kyse valokuvasta, jossa hänellä oli vaalea nokare sieraimessa. Käräjäoikeus katsoi, että aine oli kokaiinia.

Karalahti kiisti käyttäneensä huumeita.

Syyttäjä vaati Karalahdelle vähintään vuoden ehdollista vankeutta törkeästä huumausainerikoksesta, koska kuvassa näkyi pussi, jossa syyttäjän mielestä oli vähintään 30 grammaa kokaiinia. Oikeus katsoi, että pussissa oli todennäköisesti kokaiinia mainittu määrä, mutta näyttöä ei sen mukaan kuitenkaan ollut siitä, että pussi olisi ollut edes osittain Karalahden.

Karalahti edusti Suomea useissa jääkiekon arvokilpailuissa ja saavutti kolme MM-hopeaa ja yhden MM-pronssin. Hänet valittiin kahdesti MM-kilpailujen tähdistökentälliseen. Karalahti lopetti pelaajauransa 2016.

2026.1.13 Salaliittoteorioita netissä jakaneelle kolmikolle luetaan vakavat syytteet – oikeudenkäynti tunnelisotavideoista alkaa
Veljeksiä syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja toisen puolisoa avunannosta tekoon. He ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään oikeudenkäynti niin kutsutussa tunnelisotajutussa. Kahta miestä syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Lisäksi yhtä naista vastaan on nostettu syyte avunannosta tekoon.
Syytetyt ovat siviilihenkilöitä, jotka ovat jakaneet salaliittoteorioita sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi eräällä Youtubessa julkaistulla videolla he kertovat “maailmanlaajuisesta tunnelisodasta” ja kertovat selvittäneensä sen takia Helsingin tunneleita. Useilla videoilla puhutaan myös muun muassa Suomen sotilaskohteiden lähistöllä olevista tunneleista.
Syyttäjän mukaan kolmikon epäillään hankkineen ja julkistaneen tietoverkoissa tietoja tuhansien Suomen maanpuolustuksen ja turvallisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tarkoista sijainneista ja muista ominaisuuksista. Syyttäjän mukaan tiedot ovat olleet sellaisia, että niiden paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen turvallisuudelle ja maanpuolustukselle.
Motiivi hämärän peitossa
Keskusrikospoliisi on aiemmin kertonut, että epäiltyjen rikosten tekoaika on vuodet 2021–23.
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu rikoslaissa maanpetosrikoksiin. Siitä tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.
Syyttäjän mukaan syytettyjen yleisesti saataville laittama tietomassa on ollut “valtava”. Selkeää motiivia ei tullut esille.
–Epäiltyjen kertomana on jotain asioita esitetty — herää tietysti kysymyksiä, että mikä motiivi voi olla. En usko pelkkään ajattelemattomuuteen ja typeryyteen, koska tässä on kuitenkin tehty laajamittaista työtä näiden tietojen kokoamiseksi, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoi STT:lle marraskuussa 2024 syytteiden nostamisen jälkeen.
Käräjäoikeuden käsittely on suurimmalta osalta salattu. Tänään aamupäivällä julkisessa osiossa kuullaan osapuolten asiaesittelyt.
Olivat ehdolla eduskuntaan
Kaksi syytetyistä oli vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kristallipuolueen ehdokkaina ja yksi Valta kuuluu kansalle (VKK) -puolueen ehdokkaana. Mikko Antero Vapa, 46, ja Anne Maria Vapa (ent. Oikarinen), 39, olivat ehdolla kristallipuolueesta Oulun vaalipiirissä.
Heistä Mikko Vapa sai runsaat 200 ääntä ja Anne Vapa runsaat sata. Marko Heikki Vapa, 46, sai VKK:n ehdokkaana Lapin vaalipiirissä myös runsaat sata ääntä. Vapat ovat veljeksiä, ja Anne Vapa on Mikko Vapan puoliso.
STT julkaisee epäiltyjen nimet poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyn aikana, koska heitä on epäilty maanpetosrikoksiin rikoslaissa kuuluvasta teosta sinä aikana, kun he olivat ehdolla eduskuntavaaleissa.
Vapan veljekset ovat olleet ehdolla eduskuntaan myös kahdesti aiemmin. Vuonna 2015 he yrittivät eduskuntaan itsenäisyyspuolueen riveistä ja vuonna 2019 seitsemän tähden liikkeen ehdokkaina.